29. joulukuuta 2016

vuonna 2016..

Näin vuoden viimeisinä päivinä on tullut taas aika katsoa hieman taaksepäin mennyttä vuotta. Selasin eilen puhelimeni kamerarullaa ja siirsin tärkeimpiä kuvia ja videoita koneelle. Ihan nostalgiapäissään fiilistelin mennyttä vuotta ja tajusin, että se oli todella tapahtumarikas. Ihan niin kuin edellisinäkin vuosina, tässä kooste mun vuodesta 2016:

..alkuvuonna olin juuri palannut reppureissulta Balilta ja hehkutin omaa kotia ja ihanaa arkea. Olo oli rentoutunut ja mulla oli kova motivaatio aloittaa kandin väsääminen. Yritin nauttia kodistani täysillä, sillä tiesin, että kevään jälkeen loppuvuosi tulisi olemaan enemmän ja vähemmän matkalaukkuelämää.

..maaliskuussa sain muutamien muiden bloggaajien joukossa ainutlaatuisen tilaisuuden päästä seuraamaan Marimekon ensimmäistä näytöstä legendaarisilla Pariisin muotiviikoilla (postaukset täällä & täällä). Reissu oli kaikkine käänteineen jotenkin ihan epärealistinen ja se tulee varmasti pysymään aina mun muistissa.

164

..Pariisin reissua lukuunottamatta kevättalvi oli melkoista kaaosta, stressiä ja pahaa mieltä. Kirjoitin kandiani, suoritin useampaa vaativaa kurssia, väsäsin lukuisia työhakemuksia, juoksin työhaastatteluissa ja työkeikoilla Helsingissä, lopetin on/off-suhteen jossa ei ollut mitään järkeä ja pappani joutui sairaalaan. Koko paletti oli välillä vaikeaa pitää kasassa, kun kerta toisensa jälkeen elämä tarjoili vain kylmää ja märkää rättiä kohti naamaria. Itkin jo keväällä varmaan koko vuoden itkuvarastoni ja olin ihan varma, ettei mikään tule onnistumaan enää ikinä.

..on kuitenkin tietysti fakta, että sateen jälkeen paistaa aina aurinko ja huhtikuussa samaan aikaan lisääntyvän valon kanssa elämäkin alkoi näyttää vähän valoisammalta. Synttäripäivääni mennessä olin muuttanut Helsinkiin, palauttanut vihdoin kandini, suorittanut kaikki kurssini ja pappallakin oli kaikki jo ihan ok. Muistan kuinka otettiin näitä synttärikuvia ilmapallojen kanssa ja olisi tehnyt mieli lähteä heliumpallojen mukana lentoon, koska tunsin oloni niin kevyeksi. Kaikki stressi ja paha mieli oli tiessään ja pystyin jotenkin tuntemaan, kuinka kesästä oli tulossa jotain ihan mieletöntä.

161

..fiilikseni eivät olleet yhtään väärässä, koska kesästä todella tuli jotain ihan mieletöntä. Yhtä Narniaa, sitä kesä 2016 oli. Koko elämä oli pelkkää hauskanpitoa kavereiden kanssa, ihan koko ajan ja 24/7. Työt sekoittui vapaa-aikaan ja vapaa-aika työhön, enkä muista, koska olisin mennyt yhtä mielelläni töihin, ihan joka aamu. Asuttiin tyttöjen kanssa kimppakämpässä, huideltiin ihan Peter Paneina pitkin katuja pitkälle yöhön ja tehtiin mitä mieleen juolahti. Rokattiin duunissa Porijazzit ja Ruissi. Mentiin extempore naapureille bileisiin ja mökkiviikonloppu loppui Rajavartiolaitoksen pelastusoperaatioon. Kolmepäiväinen Flow lopetti festarikesän ja tuntui, kuin olisin elänyt kesän aikana ainakin kolmen vuoden edestä. Olin nukkunut ihan liian vähän ja bailannut ihan liian paljon - mutta en katunut hetkeäkään. Veikkaan, että näin eeppistä kesää ei tule enää koskaan.

..syksyn kolkutellessa ovea muutin itkuisin silmin meidän kesäkuplasta pois, kun oli aika lähteä Tukholmaan. Kesän Narnia vaihtui toiseen, kun alkoi vaihto ja yhdet elämäni parhaimmat neljä kuukautta. Sain opiskella supermielenkiintoisia aiheita ja nautin täysillä joka hetkestä. Matkustin neljän kuukauden aikana enemmän kuin muutamana aiempana opiskeluvuonna yhteensä. Kävin AmsterdamissaHelsingissä, Kööpenhaminassa ja kahdesti OslossaElämääni tuli lukuisia uusia, ihania ihmisiä, osa vain käymään, osa jäädäkseen.

163

..sain kokea maagisen joulunodotuksen Tukholmassa ja otettiin kaikki ilo irti siitä, mitä kaupungilla oli tarjota joulun alla. Viimeisten viikkojen alla yritin imeä Tukholmasta kaiken irti, fiilistellä täysillä. Samalla pakkasin haikein mielin laukkujani ja suuntasin katseen Suomessa odottavaan arkeen. Onneksi kotiinpaluuta helpottamaan tuli uutinen, että olin päässyt hakemaani harjoittelupaikkaan, johon olin halunnut jo pitemmän aikaa. Vaikka koulun jättäminen hetkeksi tauolle pelotti, päätin tarttua tilaisuuteen ja tuntui helpottavalta, ettei suurkaupungista tarvitsisikaan palata Tampereelle, vaan Helsinkiin.

..kotona joulu odotti ihan nurkan takana ja vaikka kuvittelin, että olisin pelkästään iloinen saadessani viettää taas aikaa perheen ja kavereiden kanssa, karu todellisuus iski vasten kasvoja pyhien aikaan. Vaikka olin luullut, ettei kulttuurishokkia voisi kokea muuttaessa vaihdosta kotiin niinkin läheltä kuin Ruotsista, oli kotiinpaluussa mulle paljon tsemppaamista. Ikävä Tukholmaan ja omaan elämään siellä on edelleen kova, enkä oikein vieläkään tajua, etten palaa sinne tammikuussa. Loppuvuonna mut on kuitenkin pitänyt kiireisenä kaikki järjestelyt muuttoon liittyen, joten eipä tässä ole turhan paljon kerennyt surkuttelemaan ikävää.

162


Vuosi 2016 jää mieleen erityisesti matkusteluvuonna ja vuonna, jona pidin hauskaa varmaan monen vuoden edestä yhteensä. Veikkaan, ettei tällaista Peter Pan -vuotta toiste tule. Kun katson taaksepäin vuoden 2015 koostettani, huomaan, että olen saavuttanut vuodelta 2016 lähes kaiken, mitä halusinkin. Vaikka teki ajoittain tiukkaa, paiskin kandini ja siihen liittyvät kurssini kasaan ja valmistuin yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi. Lisäksi toiveissani oli muuttaa syksyksi jonnekin päin Eurooppaa vaihtoon ja matkustaa paljon, checkity check. Asetin myös itselleni tavoitteen olla edelleen onnellinen, joka kyllä toteutui, big time. Yksi tavoitteistani oli hommata itselleni kesäksi jokin supermakea työharjoittelupaikka, mutta välillä asioilla on tapana kestää hieman odotettua kauemmin, ja tämä haaveeni toteutui kesän sijaan onneksi nyt loppuvuodesta.

Vuodelle 2017 mulla ei ole läheskään yhtä paljon vaatimuksia, kuin vuodelle 2016. Voisin itse asiassa tulevana vuonna yrittää vähän rauhoittua. Lopettaa koko viime kesän ja syksyn jatkuneen Peter Panina elämisen ja astua kuuliaiseen aikuiseen elämään, johon kuuluu säännöllisyys ja seesteisyys. Haluan tehdä parhaani uudessa työssäni ja syksyllä palaan toivottavasti hyvillä mielin puristamaan viimeisen yliopistolukuvuoteni pakettiin, vaikka Tampereelle palaaminen tämän kaiken jälkeen tuleekin olemaan varmasti vaikeaa.

Olisi myös kivaa päästä edes kerran reissuun, esimerkiksi toteuttaa vaihtariporukalla suunniteltu reunion jossain päin Eurooppaa. Niin, ja vuonna 2017 toivon edelleen olevani onnellinen. Mutta siitä mulla ei ole epäilystäkään, se kun lähtee ihan vain itsestä :)

Ihanaa alkavaa vuotta teille kaikille, kiitos että olette pysyneet mun matkassa tänäkin vuonna!

6 kommenttia:

  1. Very nice post
    Happy new Year.
    http://www.melodyjacob.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks! :) Happy new year for you too, Melody!

      Poista
  2. Ihana postaus, Hyvää Uutta Vuotta ja onnea vuodelle 2017! <3

    VastaaPoista