7. lokakuuta 2017

illallisista ja elämästä

Viime viikot kesän jälkeen ovat olleet hieman hassuja. Tavallaan oon toiminut kuin robotti, noussut aamulla, hoitanut työt tai koulujutut (tai molemmat), syönyt, käynyt salilla ja mennyt nukkumaan. Selviytynyt hektisestä arjesta juuri ja juuri.

P8260235
Sitten taas toisaalta, oon elänyt ja hengitellyt kaiken kiireen keskellä tätä elämää jotenkin uudella otteella. Kerennyt kaiken kiireen keskellä myös pohtimaan ja miettimään, fiilistelemään. Päässäni on liikkunut paljon ajatuksia elämästä, niistä mielikuvista miten sitä tulisi elää ja millaisena kuvittelen elämäni esimerkiksi parin vuoden päästä. Kai nämä tällaiset pohdinnat osuu aina tietyllä tapaa elämän käännekohtiin. Elämäni on ollut aika myllerrystä viimeiset neljä vuotta. Eri kaupunkien välillä ravaamista, opiskelua, kasvamista, muuttoja Suomessa ja yksi ulkomaillekin. Lukemattomia uusia ihmisiä elämässä, lukemattomia muistoja.

P8260225
Mutta sitten tuli kuitenkin tämä syksy. Syksy, jona aloitin viimeisen vuoteni yliopistossa (en toki mene vannomaan, se iso G siellä kummittelee, mutta eiköhän sekin jossain välissä vielä taklata), yksi aikakausi on tulossa tavallaan päätökseen. Tänä syksynä myös irtisanoin neljä vuotta sitten vuokraamani kodin Tampereelta. Kodin, jossa mulla oli niin hyvä olla. Kodin, johon liittyy niin paljon muistoja, sekä kipeitä, että ihan uskomattoman hauskoja. Muutin kokonaan Helsinkiin ja karsin ison osan omaisuudestani, kun kävin läpi kaikki tavarani. Tuntuu tosi haikealta, että yhdenlainen aikakausi elämässä on nyt ohi, sellainen rento ja huoleton opiskelijaelämä. Nyt asun "lopullisesti" Helsingissä ja mulla on koulun lisäksi vastuulla ihan oikea työ. Elämä on vakiintuneempaa kuin moneen vuoteen. Olenko nyt aikuinen?

P8260229

P8260295

Elisa kirjoitti hetki sitten tekstin, joka upposi ihan täysillä. Muistan edelleen, kun mulle sanottiin pari vuotta sitten, että "Lilli, ei sun elämä voi ikuisesti olla tollaista hauskanpitoa, kyllä se aikuisten elämä koittaa jossain vaiheessa". Mua naurattaa toi lause vieläkin.

Juoksen lauantaiaamuna hetken mielijohteesta melkein suoraan sängystä brunssille kaveriporukan kanssa. Päätän ostaa muutaman tunnin pohdinnan jälkeen lentoliput kuukaudeksi Australiaan. Jos vain pystyn, sanon melkein aina joo, jos joku kysyy päivän tai tunnin varoitusajalla mökille tai leffan ensi-iltaan.

P8260310
Ensimmäinen oman ikäinen kaverini on saamassa pian vauvan, mä pystyn just ja just pitämään huolta itsestäni. Lukiokaveriporukkani seitsemästä tytöstä kolme on ostanut hiljattain rivarinpätkän, mun omaisuus mahtuu tällä hetkellä noin kymmeneen muovilaatikkoon, jotka ovat jemmattuna vanhempieni yläkertaan. Möin juuri melkein kaikki kalusteeni sänkyä lukuunottamatta. Mun mummi kysyy joka kerta saman kysymyksen kun soitan sille, "no, jokos sulla on nyt poikaystävä..?". Äiti pyörittelee päätään, kun ilmoitan parin vuoden sisällä jo toistamiseen, etten aio viettää joulua Suomessa. Pidetään kavereiden kanssa etukäteisjoulu lokakuussa. Mulla on enemmän joulufiilis kuin viime vuonna jouluaattona Suomessa.

P8260305

P8260270
Ehkä näin muutosten kynnyksellä oon pohtinut entistäkin enemmän sitä, millaista elämää haluan elää. Nyt - entäpä jatkossa? Tiedän, että elän tällä hetkellä vain itselleni, itsekkäästi. En ole huolinut tähän yhtälöön ketään, koska tykkään elämästäni tällä hetkellä liikaa juuri näin. Saan toteuttaa itseäni, aloitella uraa, mennä brunssille tai viinilasilliselle silloin kun huvittaa, kenen kanssa huvittaa. Varmasti jossain vaiheessa kuvioihin astuu joku ja ehkä sen myötä useampiakin joitain, jotka laittavat pakan sekaisin ja joiden takia voin jättää hetken mielijohteesta ostetut lennot ostamatta.

P8260262
Mutta se rivarinpätkä. En usko. Rivarinpätkissä ei ole mitään pahaa, ne on enemmänkin ok ja tiedän, että kaverini ovat onnellisia omissa elämissään. Ja olen onnellinen heidän puolestaan (enkä malta odottaa tätä yhtä pientä herraa, joka tulee kohta lisäksi meidän mimmijengiin), mutten usko, että sellainen elämä on mua varten.

P8260254

P8260278
Ehkä tuolla jossain on joku samanlainen hölmö taivaanrannanmaalari (mutta päättäväinen ja kunnianhimoinen sellainen), joka haluaa myös viettää joulua lokakuussa (koska miksi ei) ja lähteä kuukaudeksi maailman toiselle puolelle (koska miksi ei). Ehkä tuolla jossain on vielä sellainen työpaikkakin, jossa viimeksi mainittu on mahdollista ja jos ei ole, niin sellainen täytyy kai sitten itse luoda.

P8260231

P8260292

Ollaan täällä jokainen sitä varten, että voitaisiin rakentaa omasta elämästämme itsemme näköinen. Tehdä sitä omaa juttua, vaikka muut naureskelisivat. Ollaan täällä sitä varten, että uskallettaisiin haaveilla, vaikka välillä pelottaisikin, ettei ne omat haaveet toteudu. Ja aina pitää muistaa, että jos se oma tarina ei tunnukaan omalta, sitä voi aina kirjoittaa vähän uudelleen.

P8260266
Postauksen kuvat ovat elokuun viimeisiltä hetkiltä, Illalliselta taivaan alla. Illalta, jona sain yhdistää mun työjuttuja siihen, että sain koottua mulle rakkaita ihmisiä saman pöydän ympärille. Illalta, jolloin katsoin jälleen kerran sitä isoa joukkoa mun ympärillä ja tajusin, kuinka hemmetin onnekas olen.

P8260242
Ihanaa viikonloppua kaikille!

12 kommenttia:

  1. Harmi ettet kirjoittele useamminkin, nää sun jutut on ihan loistavia :) Hienoja oivalluksia ja niinhän se menee, että ei samat jutut oo tarkoitettu kaikille. Itse olen jo kolmekymppinen ja mielelläni eläisin edelleen enemmän sen tyyppistä elämää, mitä juuri opiskelijana elin. Vapaampaa ja spontaanimpaa :) mutta tässä iässä on jo lähes kaikilla ystävillä lapsia, joten pelkkä tyttöjen illan järjestäminen vaatii kuukausien suunnittelun. Poikaystävän kanssa onnistuu ne vähän yllättävämmätkin menot ja ideat, mutta usein huomaan kaipaavani niitä hulluja päähänpistoja nimenomaan ystävien kanssa. Mussa on varmaan jotain vikaa kun biologinen kello ei todellaksan tikitä eikä muakaan se rivarinpätkä houkuttele. Mutta kannattaa nauttia vielä tuosta tilanteestasi kun kaikki tuo on mahdollista, ikäkriiseilyt yms kannattaa unohtaa ihan kokonaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, suuri kohteliaisuus tuo ensimmäinen. Voi kun vuorokausiin saisi muutaman tunnin lisää :)

      Ja kiitos pohdinnoista sekä oman "tarinasi" kertomisesta. Mulle on monta kertaa toitotettu tota, että nauti nyt kun voit. Oon kyllä nauttinutkin, sydämeni kyllyydestä, mutta jotenkin vaan toivon niin paljon, ettei tämä lopu siihen, kun opiskelut loppuu. Toivoisin juuri sitä, ettei silloinkaan, kun kaikilla olisi jo urat ja lapset, hukuttaisi niihin uriin ja lapsiin. Toi ajatus jotenkin pelottaa.

      Ihanaa että sulla on poikaystävä, jonka kanssa spontaanitkin ideat onnistuvat! :) Ja hei, sussa ei oo mitään vikaa, sä teet sun omasta elämästä just sellaisen kuin haluat!

      Ikäkriiseilyä en oo muuten oikein koskaan kokenut.. ehkä se johtuu siitä, että on niin sinut omien valintojen kanssa, en tiedä?

      Kivaa syksyä sulle!<3

      Poista
  2. No nyt! En oo pitkään aikaan kommentoinut oikein mihinkään blogeihin (miksi siihen ei mobiililaitteilla oo edelleenkään helppoa tapaa?!), mutta nyt on pakko kaivaa kone esiin. Olin alkuviikosta kuuntelemassa Nordic Business Forumin puhujia ja siellä oli tämän vuoden aiheina Responsibility, leadership ja purpose. Sun postaus oikein huokuu sitä kaikkea mistä tuon merkityksellisyyden osalta puhuttiin. On ihan älyttömän tärkeää, että ihminen tekee asioita, jotka kokee merkitykselliseksi. Se ei tarkoita, että joka päivä olisi ruusuilla tanssimista tai että aina olisi helppoa, mutta se, että tietää tekevänsä jotain itselleen tärkeää on avain. Sen sulle merkityksellisen ei tarvitse olla samaa kuin kaikilla muilla. :)

    "Ehkä tuolla jossain on vielä sellainen työpaikkakin, jossa viimeksi mainittu on mahdollista ja jos ei ole, niin sellainen täytyy kai sitten itse luoda." Just näin! Jokaiselta NBF:n puhujalta nousi esiin myös se, että ei ole epäonnistumisia vaan jos et onnistu jossain niin ainakin opit siitä jotain. Will Smithille oli 105-vuotias mies todennut, että "If I make a cake and it doesn't work out at least I'll have a pudding."

    Toivottavasti tästä mun ajatuksen virrasta sai jotain tolkkua. :D Pointti oli siis ehkä se, että sulla on huikeen hieno meno päällä, jatka sitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, ihanaa että laitoit näppiksen sauhuamaan pitkästä aikaa juuri mun kommenttiboksissa - ja ihana kuulla susta pitkästä aikaa! :) Vitsit teistä "vanhoista" lukijoista tulee aina niin hyvä mieli!

      Tosi mielenkiintoinen kommentti ja vertauksia NBF:iin, meillä oli siellä duunista pari tyyppiä ja kuulin lyhyet briefit aiheista, vaikutti tosi mielenkiintoiselta, voi kun olisi päässyt mukaan! Ja hei, just tää: "Se ei tarkoita, että joka päivä olisi ruusuilla tanssimista tai että aina olisi helppoa, mutta se, että tietää tekevänsä jotain itselleen tärkeää on avain.", aivan! Ei jokainen päivä oo välttämättä kiva, mutta jokaisesta päivästä voi kyllä löytää jotain kivaa.. Ja epäonnistumisia varmasti tulee, mutta niistä pitää oppia ja mennä eteenpäin.

      Kiitos isosti sun ajatuksista ja kauniista sanoista!<3 Ihanaa syksyä!

      Poista
  3. olen lukenut sun blogia tosi pitkään ja olen sua jonkun verran vanhempi. En malta olla kommentoimatta jopa varmaan vähän äidilliseen sävyyn (apua!),että se muutos mitä suussa on tapahtunut erosi jälkeen, on musta ihan huikeaa - oot jotenkin niin rehellisen oloinen itsesi kanssa, että se laittaa hymyilemään - just noin täysillä kannatta elää!

    Kommentoin joskus aikanaan mun kaikkia epäonnistuneita tinder-treffejä, joista yhdet päättyi kuitenkin hyvin ja meillä on nykyään jo yli vuoden ikäinen lapsi. Tästä aasin silta eli kyllä aina vakka kantensa löytää ja välillä on vaan parempi olla etsimättä. Uusi tyyppi saattaa tulla kulman takaa ja elämä menee kerralla uusiksi (meillä onneksi kolmio Ullanlinnasta rivarin sijaan). Ja itse olen duunissa pörssiyhtiössä ja saan silti elää suht vapaata elämää eli kaikki aina suttaantuu.

    Jatka samaan malliin - täti täällä seuraa instassa ja elää mukana! Ihanaa syksyä rohkealla daamille ! T.J

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, hei mä muistan sut ja sen sun kommentin! :) Ja ihana tääkin, vaikka oliskin vähän äidillinen haha!

      Kivaa kun oot pysynyt mukana, erilaisista elämäntilanteista huolimatta. Sun elämä ja Ullis kuulostaa ihanalta, tohon mäkin varmasti pystyisin! ;) Vaikutat huikeelta tyypiltä, tuu vetäsemään hihasta jos joskus törmätään. Ihanaa syksyä sinnekin sulle ja sun perheelle :)

      Poista
  4. Sä oot niin ihana ja niin pirun oikeassa! Jokaisella on mahdollisuus ja oikeus luoda se itsensä näköinen elämä. <3

    Laittele sisko viestiä, jos innostut kahvittelusta tai aftereistä joku ilta. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säkin oot ihana! Ja näin se tot vie on ;) Hei todellakin, mennään ehdottomasti joku ilta lasillisille, mä laitankin sulle kuule heti viestiä Facebookissa! <3

      Poista
  5. Niin ihana kirjoitus, just näin!

    VastaaPoista
  6. Älyttömän hyvin kirjoitettu, linkkasin kaverillekin. Nää pohdinnat on ainakin itselle tosi vaikeita, että mitä sitä oikein haluaa ja miksi. Ja mitä pitää tietää nyt ja mitä ei tartte vielä. Ihanaa syksyä sulle Lilli, kivaa kun aina välillä palaat kirjoittelemaan :) Lukijasi Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana, kiitos! Voi kuule, sulla ei varmasti oo mikään kiire tietää mitä haluat ja miksi.. Uskon siihen, että elämä kuljettaa ja kertoo sulle kyllä ajallaan, mikä on se oma juttu :) Tai niin mulla on ainakin käynyt. Ihanaa syksyä sinnekin, muista mitä ikinä mietitkään, niin kaikki aina järjestyy tavalla tai toisella! <3 :)

      Poista